• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Infektiovarotoimet seuraavaksi kärkihankkeeksi

Virve-radiosi hälyttää. Avaat kännykkään tulleen viestin, jossa Erica tarjoilee hengentuotteensa. Saat siitä selville, että ilmoittajalla on huoli koronavirusinfektiosta ja että THL:n mukaiset kriteerit täyttyvät”. Miten se nyt menikään – pitikö soittaa jonnekin jo ennen liikkeellelähtöä, kohdataanko ensin potilas vai jotain muuta: mitä? Oliko kuljetuksesta ja konsultaatiosta ohjeistettu jotakin? Miten ambulanssi pitikään tämän pöpön jälkeen putsata? Katso tekstin lopusta EPSHP:n pisaravarotoimet video.

Joulukuussa 2019 alkunsa saanut koronavirusepidemia sai koko maailman sekaisin häkellyttävän tehokkaasti. Uusi virustyyppi näyttää kirjoitushetkellä vallitsevan näkemyksen mukaisesti aiheuttavan valtaosalle sairastuneista lievän taudinkuvan.

THL arvioi kuolleisuudeksi 0,05-0,1 %, mikä on noin kausi-influenssan luokkaa. Kuolleisuus painottuu ikääntyneeseen tai kroonisesti sairaaseen väestöön. Parhaan käsityksen mukaan sairaus tarttuu pisaratartuntana vähintään yhtä hanakasti kuin influenssa.

Virus tuli Suomeen - mitä nyt?

Maaliskuun alussa elimme vaihetta, jossa muutamat yksittäiset vahvistetut koronainfektiotapaukset asetettiin altistuneiden kera karanteeniin. Tartuntoja ilmeni vain muutamia päivässä, nekin harvat tuotuina ulkomailta tunnetuista epidemiapesäkkeistä.

Siihen saakka oli ollut mahdollista tunnistaa mahdolliset riskihenkilöt kuumeilevien potilaiden joukosta. Kun sairastuneiden määrä lisääntyi, emme enää pystyneet erottamaan kuumeilevien potilaiden joukosta potentiaalisia koronaviruspotilaita muista banaalia hengitystieinfektiota sairastavista. Mikä neuvoksi – miten ihmeessä voimme toimia, kun emme enää voi ennustaa kuka potilaistamme yskii päällemme koronavirusta ja kuka jotain harmittomampaa taudinaiheuttajaa?

Haitallinen legenda

Ensihoidossa elää edelleen haitallinen legenda. Sen mukaan infektiovarotoimet eivät täydessä laajuudessaan kuuluisi ensihoitokulttuuriin. Kun ohjeissa ja koulutuksissa puhutaan kosketusvarotoimiin liittyvästä perusteellisesta käsihygieniasta lukuisine desinfiointeineen tai työympäristön puhtaiden ja likaisten alueiden erottelusta, törmäämme usein mieleemme asetettuun ennakkoasenteeseen: ”Juu, katsos kun tuo ei toimi meillä ensihoidossa. Ensihoidossa on kiire – tilanteet ja tapahtumat ovat niin nopeita ja ennakoimattomia, ettei ensihoidossa voi toimia noin. Eiväthän nuo ohjeet edes sovellu meidän toimintaympäristöömme."

Myönnän aiemmin itsekin ajatelleeni jossain määrin edellä mainitulla tavalla, mutta olen ollut väärässä. Pystymme ensihoidossa nykyistä paljon parempiin infektiovarotoimiin.

Ensisijaisesti ensihoitoa rajoittaa vain sillä oleva päähänpinttymä tai harha siitä, ettei tehokkaita infektiovarotoimia ole mahdollista toteuttaa ensihoidossa. Tämän harhan seurauksena ensihoitoon on syntynyt huonoja toimintamalleja sekä heikosti infektiovarotoimien kannalta suunniteltu työympäristö.

Parantamisen varaa on

Ensihoidossa voidaan infektiovarotoimien saralla parantaa, ja parantaminen on niin halutessaan ensihoitajien omien käsien ulottuvilla - vieläpä melko vähällä vaivalla. Tarvitaan oikea-aikaisia hanskojen vaihtoja, käsien desinfiointeja hoidon lomassa sekä puhtaiden ja likaisten alueiden merkitsemistä. Lopulta se ei ole kovin paha rasti.

Ensihoito tarvitsee nokkelia innovaatioita, joilla muutamme työvälineemme ja työtapamme tukemaan varotoimia ja ajatusmallia, joka havainnollistaa työympäristömme puhtaat ja likaiset alueet. Ensihoito tarvitsee kulttuurimuutoksen, josta ilmenee ammattiylpeyttä siitä, että ensihoidossa tämä homma tehdään hyvin.

Infektiovarotoimista megatrendi

Arvelen infektiovarotoimien olevan yksi tulevien vuosien megatrendeistä ensihoidon laaduntarkastelussa. Ensihoitosektori on ennenkin ottanut monissa asioissa valtavia edistysharppauksia, se on aiemminkin osoittanut kykynsä tulla takamatkalta ohi monissa laatuasioissa.

Esimerkkinä tällaisesta on, kun ensihoito otti käyttöönsä standardoidun raportoinnin, strukturoidun ilmatienhallintaprosessin sekä taktisen ensihoidon periaatteet kriittisesti vammautuneella potilaalla. Uudet käytänteet ovat muutamassa vuodessa muuttuneet keksinnöistä laatua nostaviksi standardeiksi.

Hyvä ensihoidon ammattilainen!

Standardi ensihoidon infektiovarotoimissa on seuraava asia, joka alallamme tehdään tasalaatuisemmin ja paremmin kuin aiemmin. Huomenna infektiovarotoimet tehdään paremmin kuin eilen, ja ylihuomenna ne tehdään paremmin kuin muualla.

Hyvällä asenteella voimme muutaman vuoden päästä kiittää koronavirusepidemian aiheuttamia hyviä seurauksia. Kenties epidemia saa ensihoidon huomaamaan sille lankeavan vastuun infektiovarotoimien toteuttamisessa.

Jokapäiväiseksi tavaksi

Palataanpa alussa kerrottuun keikkaan, jonka kuluessa tiedät tapaavasi potilaan, joka kantaa ja tartuttaa jotain outoa pöpöä. Mitä jos sinulla ensihoitaja, olisikin sellainen valmius, että jokapäiväisen toimintatapasi puitteissa sinun ei tarvitsisi muuttaa tulevalla pöpökeikalla mitään, eikä sinun ei tarvitsisi muistaa mitään ylimääräistä? Se on mahdollista, jos työympäristö ja työkulttuuri on suunniteltu siten, että tarvittavien varotoimien noudattaminen kuuluu jokapäiväiseen rutiiniin.

Pienillä innovaatioilla ja isolla kulttuurin muutoksella ensihoito voi olla tässä asiassa pian edelläkävijä. Infektiovarotoimien suhteen meiltä puuttuu selkeä keittokirjaohje tai toimintastandardi.

Kerro ideasi

Jos sinulla on jokin idea, kikka tai temppu, joka parantaa käsihygieniaa tai infektiovarotoimia ensihoidossa, voit ilmiantaa sen lähettämällä ideasi sähköpostilla info (a) systole.fi. Kerätään kuvat, teksti, ohjeet ja videot kaikkien saataville. Parhaat tavat voivat olla jo olemassa  – kenties juuri sinun ideallasi voidaan tehdä ensihoidon infektiovarotoimista entistä helpompia ja aiempaa tehokkaampia.

Katso tästä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon pisaravarotoimet -video.

Teksti Juhani Tavasti

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.