Florence mullisti sairaanhoidon

florENCE 

Florence Nightingalea pidetään nykyaikaisen sairaanhoidon kehittäjänä. Hän syntyi englantilaiseen yläluokan perheeseen Firenzessä 12.5.1820. Jo kuusivuotiaana hän koki kutsumuksekseen sairaanhoitajan ammatin.

 Florence Nightingalen korkea syntyperä oli hänen kiistaton etunsa. Sivistys ja rikkaus olivat hyödyksi, kun halusi tehdä jotain tavallisuudesta poikkeavaa ja tehokasta vanhassa Englannissa. Perheeseen kuuluivat lähes saman ikäinen sisko Parthenope, äiti Frances ja isä William. Lapset saivat yläluokkaisen kasvatuksen ja koulutuksen, ja he matkustelivat Euroopassa. Tämä oli erittäin merkittävä pohja Florence Nightingalen työlle.

Oppia Saksasta ja Ranskasta

Vuonna 1844, 24-vuotiaana, Nightingale päätti lähteä harjoittelemaan sairaanhoitajan ammattia Kaiserswerthiin Saksaan.  Ammatti oli noina aikoina erittäin huonossa maineessa, eikä valinta miellyttänyt perhettä. Tytärtä taivuteltiin muuttamaan mielensä, mutta turhaan.

 Nightingale kieltäytyi avioliitosta ja omistautui sairaanhoidolle, joka oli hänen kutsumuksensa. Hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Ammatti, työ, välttämätön toiminta, jokin, mikä täyttää ja ottaa käyttöön kaikki kykyni – se on aina ollut minulle olennaista, olen kaivannut sitä tietoisesti ja tietämättäni… Ensimmäinen ajatus, minkä muistan, ja viimeinen, oli sairaanhoito.”

 Vuonna 1853 Nightingale lähti Pariisiin tutkimaan sairaaloita ja armeliaisuuslaitoksia. Hän tarkasteli tarmokkaasti ja järjestelmällisesti sairaalaoloja, tilastoja ja toimintakertomuksia. Samana vuonna hän aloitti työn Säätyläisnaisten sairaalassa Lontoossa. Tämä kaikki valmensi häntä sairaanhoitajan työhön ja johtajaksi.

Krimin sodan saavutuksia

 Käänteentekevin vaihe Nightingalen uralla oli pyyntö tulla parantamaan brittiläisen armeijan oloja Krimin sotaan vuonna 1854.  Pyynnön esitti hänen hyvä ystävänsä Sidney Herbert. Nightingale lähti 34 hoitajattaren kanssa kohti järkyttäviä oloja Turkin puolella olevaan Skutarin parakkisairaalaan (potilaita yli 2000). Sairaalan on kuvattu muistuttaneen oloiltaan Danten helvettiä.

 Nightingale saavutti parakkisairaalassa paljon. Hänestä tuli mm. haavanhoidon kehittäjä, hygienian edistäjä (vuodevaatteet ja pesula), ravitsemuksen puolestapuhuja (sairaalakeittiö), potilaiden henkisten virikkeiden ylläpitäjä (kahvila, kirjasto ja koulu) sekä sairaalajärjestyksen kehittäjä (tuuletus, eristys ja viemäröinti).

 Nightingale vastasi myös omaisten kärsimyksiin kirjoittamalla sotasairaalan jokaisesta vainajasta kirjeen ja ilmoittamalla surusanoman. Hän kiinnitti huomiota potilaiden sosiaalisiin oloihin ja perheiden pärjäämiseen. Hänen saavutuksiinsa Krimin sodan aikana kuului kuolleisuuden väheneminen 42 prosentista 22 promilleen.

Empaattinen ja määrätietoinen johtaja

 Florence Nightingale oli poikkeuksellinen nainen. Häntä on kuvattu olemukseltaan yleväksi ja enkelimäiseksi, Ranskan Jeanne d’Arcin tapaan jumalaista innoitusta noudattavaksi. Hänen määrääviä piirteitään olivat järjestelmällisyys, tarmokkuus, tahdikkuus, diplomaattisuus ja käytännöllinen lahjakkuus. Hän oli statistikko eikä mikään kädetön enkeli.

 Luonteeltaan Nightingale oli myötäeläjä, johtaja, ahkera ja huumorintajuinen. Usein hänet mainitaan rauhallisena, eikä hän menettänyt malttiaan koskaan. Ulkoisesti häntä on kuvattu koruttomaksi ja hennoksi ja hänen katsettaan intensiiviseksi. Hän vastusti äitiään lapsesta saakka topakasti. Äiti onkin kuvannut, ettei ”Flosta” olisi tullutkaan mitään, ellei hän olisi vastustanut äitiään koko ikäänsä.

”Minä se olen, älä pelkää”

 Nightingalesta käytetään lempinimeä ”The Lady with the lamp”. Krimin sodan aikana hänellä oli tapana valvoa öisin potilaiden vointia ja kiertää tarkastamassa suurta Skutarin sairaalaa. Hän kulki kierroksellaan 6-7 kilometrin matkan valonaan pieni lamppu. Hänellä oli ilmiömäinen kyky löytää ne, jotka tarvitsivat hänen apuaan ja rauhoittavaa olemustaan. ”Minä se olen, älä pelkää” on lause, joka luki Nightingalen vuoteen vieressä olevassa pienessä taulussa, ja se on myös kaiverrettu hänen hautakiveensä. Lause kuvastaa hyvin tätä ”lampun leidiä”.

 Vuodet Krimillä olivat Nightingalelle raskaat ja ne veivät hänen terveytensä. Hän ei palautunut kunnolla ja jäi sotainvalidiksi sairastamansa bruselloosin takia. Silti hän teki vielä sodan jälkeen merkittävän uran sairaanhoidon kehittämiseksi kirjoittamalla ja ohjaamalla muiden toimintaa. Florence Nightingale kuoli 13.8.1910 Englannissa vanhuuteen. Hän uskoi pääsevänsä uusiin töihin toisella puolella.

Kirjoittajat ovat koulutus-ja tutkimuspäällikkö Riitta-Liisa Lakanmaa, TtT, sh ja viestintäassistentti Suvi Holopainen. Molemmat työskentelevät Turun ammattikorkeakoulussa.

Piirros Miia Toronen