• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Siun Soten innovaatio palkittiin - Saattopotilaat saavat olla kotona

 

Pohjois-Karjalassa ensihoitajat ovat hoitaneet kotisaattopotilaita uudella protokollalla vuodesta 2015 asti. Enää harva saattohoitopotilas täytyy kuljettaa sairaalaan. Uusi toiminta on kääntynyt kaikkien eduksi - myös ensihoitajien. Siun Soten saattohoito-toiminta voitti FinnEM-konferenssin innovaatiokilpailun 2019. Saattohoito-toiminta löi tuomarit ällikällä. "Pohjois-Karjalassa 800 potilasta koskeva saattohoito-toiminta on säästänyt 170 000. ajokilometriä ja vähentänyt merkittävästi sellaisia A- ja B-tehtäviä, jotka eivät niitä oikeasti ole", palkintoraati perustelee.

Reilu vuosi sitten (2014) ensihoidon ja kotisaattohoidon yhteistyö toimi jo mutta kotisaattoon liittyviä ensihoidon protokollia ei vielä ollut. Palliatiivisesta hoidosta vastaava lääkäri Leena Surakka päätti kotikäyntikierroksellaan siirtää erään potilaan ambulanssilla tk:n osastolle.

Potilas sai matkalla terveyskeskukseen kouristuskohtauksen. Mukana olleen omaisen mukaan kohtaus oli potilaalle ensimmäinen. Ensihoitajat ryhtyivät hoitamaan potilasta ensihoidon protokollan mukaisesti ja hän päätyi keskussairaalan päivystykseen.

Surakka ihmetteli terveyskeskuksessa miksei potilas vielä ollut tullut. Hän soitti ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törröselle ja kyseli potilaan perään. Törrönen kertoi potilaan olevan parhaillaan pään TT-kuvauksissa, laboratoriokokeissa ja odottamassa neurologin konsultaatiota. Surakka kysyi: Miksi? Törrönen selitti, että ensihoidon protokolla toimii näin ja että siinä ei ole saattopotilaan kannata mitään järkeä. 

- Tapauksen jälkeen oli helppo perustella, miksi ensihoitajat tarvitsevat saattohoitopotilaista oman protokollan, Törrönen sanoo.

Surakka ja päivystyksen ylilääkäri Minna Kiljunen alkoivat kirjoittaa ensihoitajille protokollia ja ohjeita saattohoitopotilaan kivunhoidosta, pahoinvoinnista, verenvuodosta ja tajunnantasosta. Ne löytyvät konsultaationumeroineen jokaisen kotisaatossa olevan ns. lupapaikkapotilaan luota kansiosta. 

- Ohjeet olivat peruskauraa jo sairaalan sisällä. Ne piti vain muokata helpommaksi ja nopeasti luettavaksi ja lääkitykset sellaisiksi, että ensihoitajat voivat toteuttaa hoitoa. Isoja muutoksia tähänkään ei tarvittu, sillä lääkkeet ovat yleensä potilaalla kotona, Surakka kertoo.

Päästäkseen ensihoidon tarjoaman avun piiriin on kotisaattopotilaalla oltava hoitavan lääkärin DNR-päätös. Sen jälkeen hänelle järjestetään lupapaikka oman kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolta. 
- Lupapaikalla oleva potilas voidaan aina kuljettaa lähimmälle vuodeosastolle, jos häntä ei voida hoitaa kotona, palliatiivisen hoidon asiantuntijahoitaja Minna Peake selventää. Toimintatapa välttää pitkät kuljetukset keskussairaalan päivystykseen. Peake kertoo, että esimerkiksi Nurmeksessa asuva potilas voi välttyä 150 kilometrin ajomatkalta keskussairaalaan ja yhtä pitkältä paluumatkalta. Ensimmäisen toimintavuoden (2015) aikana kuljetukseen päädyttiin vain kuusi kertaa. Nekin kaikki siksi, että omainen oli väsynyt.

Ennen kotisaattopotilaan kohtaaminen tarkoitti ensihoitajalle poikkeuksetta kuljetusta.  Nykyään mietitään loppuun asti, miten potilas saisi jäädä kotiin, Törrönen kertoo.

Surakkakin on sanonut, että kotisaattopotilasta ei pidä tutkia vaan kuunnella mitä hänellä on kerrottavana. Jos häneltä mitataan vaikkapa happisaturaatio, voi tulos olla hänelle tyydyttävä 80%, mikä tavanomaisesti ohjaa ensihoitajan heti väärille raiteille.

Kerran potilas ei saanut kunnolla happea mutta ei halunnut lähteä päivystykseen. Ensihoitajat keksivät hakea hänelle terveyskeskuksesta 10 litran happipullon ja happiviikset. Kohteessa he opettivat niiden käytön ja potilas saattoi jäädä kotiin. Hän nukkui pois tahtonsa mukaisesti kotonaan rauhassa seuraavana päivänä. Törrönen sanoo, että tässä tarvitaan hoitotaitojen lisäksi myös luovuutta, sillä kaikesta ei voi kirjoittaa ohjetta.

Kerrankin ensihoitaja googletti potilaan luona älypuhelimellaan kipupumpun korjausohjeet ja sai korjattua epäkuntoisen laitteen. Taas säästyttiin pitkältä kuljetukselta. 

Lääkäri Leena Surakka kiittelee ensihoitajien luovuutta ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta siitä, miten helposti kaikki on sujunut.

Kaikki ensihoitajat eivät silti ottaneet saattohoitoa vastaan riemunkiljahduksin. - Silloin kun pelottaa, on helpompi olla asiaa vastaan kuin ottaa selvää, mitä se pitää sisällään, Törrönen sanoo.

Saattohoitotyötä tekemällä saadut kokemukset ovat kuitenkin hänen mukaansa saaneet pahimmatkin vastustajat myöntämään, että työssä on ideaa.

Alussa vastustajat sanoivat, että saattohoitotehtävällä ensihoidon resurssi sidotaan pitkäksi aikaa. Lopulta huomattiin, että aikaa potilaan luona kyllä kului mutta ei niin pitkästi kuin silloin, jos sama tehtävä hoidettaisiin entiseen malliin. 

Ilman nykyistä ohjeistusta, normaalina keikkana vaikkapa Lieksassa asuva kotisaattopotilas sitoisi ambulanssin kolmeksi tunniksi. Hänet käytettäisiin Joensuussa saamassa hoitoa ja tuotaisiin takaisin. 

Nyt tehtävä hoituu tunnissa ja kaikki ovat tyytyväisempiä kuin pitkän keskussairaalareissun jälkeen. 

- Joensuussa kotisaattopotilas saa nopeasti apua 24/7 toimivasta kotihoidosta, mutta maakunnassa tilanne on toinen. Kotihoito lopettaa arkisin kello 16 eikä se viikonloppuna toimi ollenkaan, Törrönen sanoo.

Keskussairaalassa lääkäritkin puhuvat jo protokollan äänellä ja tukeutuvat ensihoitajien konsultaatiotilanteissa niihin. - Kipulääkelisät oksanestilla ja kipupumpun volyymin lisäykset ovat isoja annoksia, joita ensihoitajat eivät muuten ole tottuneet antamaan. Nämä potilaat tarvitsevat sen toleranssinssa takia, Törrönen sanoo.

Ensihoitajat koulutettiin käyttämään kipupumppuja. Aluksi onglmana olivat potilaiden kotona olevat laitteet, jotka poikkesivat ensihoitajien koulutuksesta.

- Potilaan luona ei tullut vastaan yhtään sellaista pumppua, jota oltiin käpistelty. Onneksi ne olivat yksinkertaisia käyttää, ensihoitaja Miika Huurinainen sanoo.

Erilaiset laitteet eivät silti pysäyttäneet nokkelia ensihoitajia, vaan nappulatekniikka opeteltiin tilanteen tullen ja potilas sai avun kotiinsa. Asia on korjattu; Törrönen kertoo, että nykyään potilaille menee kotiin vain yhdenlaisia laitteita. 

Lupapaikalla oleva saattohoitopotilas tai omainen soittaa suoraan paikallisen ensihoitajan tai kenttäjohtajan kännykkään. Alueen valmius varmistetaan ja ambulanssi lähtee paikalle. Potilas soittaa hätäkeskuksen vain silloin, kun vaiva ei liity saattohoitoon. 

Joensuussa työskentelevän ensihoitaja Huurinaisen mieleen ei tule kotisaatosta huonoa sanottavaa. Yleisimmin apua tarvitaan kivunhoidossa ja potilas jää kotiin.

- Tämä on varmasti tulevaisuutta ja lisääntymään päin. Hetkellisesti tehtävä voi kuormittaa yksikköä uudenlaisten tehtävien takia mutta jos tällä saadaan päivystyskäynti ohitettua ja turhia siirtokuljetuksia vähennettyä, niin hyvä. Kotisaattopotilaat ja omaiset ovat olleet hyvillään. Myös ensihoidon työt kotisaattopotilaiden kanssa on helpottunut, kun toimintamalli on selkeä, Huurinainen sanoo.

Outokummussa työkentelevä ensihoitaja Markku Väisänen luonnehtii, että ensihoitajista on tullut osa kotisaattopotilaan hoitotiimiä. Saman potilaan luona saatetaan piipahtaa hoitamassa kipua muutamaan otteeseen ja tulla jo tutuiksikin. - Jonkun verran se sitoo mutta hyvä asia tämä ehdottomasti on. Potilaita ja omaisia pitää kuunnella huolellisesti, sillä he ovat näissä tilanteissa todella herkkiä, hän sanoo. Väisäselle ensimmäiset kotisaatto-ohjeet tulivat vähän äkkiä. - Niistä piti kiinnostua ja niitä piti kokeilla, jotta niihin pääsi sisälle. Nenämahaletkut ja virtsakatetrit ovat tulleet tutuiksi.Väisänen on työparinsa kanssa myös pukenut vainajan ja järjestänyt tälle kuljetuksen.

Ensihoitajien käynti maksaa saman verran kuin turvapuhelinhälytys, 290 euroa. Se laskutetaan kunnalta, ei potilaalta. Kaikki Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitajat on koulutettu toimintaan. Pelastuslaitos hoitaa alueellaan kaiken ensihoidon.

 

INFO

Ensihoidon kotisaattotehtävät 2015

- 90 rekisteröityä potilasta.

- 32 tehtävää.

- 6 kuljetusta tk:n lupapaikalle.

- Kuljetuksen syy aina omaisen väsyminen.

Kuvateksti:Miika Huurinainen ja Tuomas Valtonen lisätään tähän vielä jotakin.

 

 

Maailmanlaajuista mielenkiintoa

Pohjois-Karjalan ensihoitajien tekemä kotisaattotyö oli esillä palliatiivisen hoidon EAPC-kongressissa Kööpenhaminassa, kun lääkäri Leena Surakka esitteli siitä posterin. Erityisesti harvaan asuttujen alueiden kuten Alaskan, Australian ja Siperian kollegat kiinnostuivat Pohjois-Karjalan mallista.  Vaikka asia on ottanut tuulta purjeisiinsa erityisesti harvaan asutuilla alueilla, myös Kehäkolmosen sisällä on samoja ongelmia. - Saattohoitopotilaita kuljetetaan päivystykseen, kun hoitoprotokollia ei ole. Potilaita voitaisiin jättää kotihoitoon enemmän muuallakin, Surakka sanoo. Myös Kuopion syöpäpäivillä palaute oli innostunutta, kun ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen luennoi aiheesta. Surakka aikoo tutkia Pohjois-Karjalan ensihoitajien kotisaattotoiminnan vaikuttavuutta vielä tämän kevään aikana.

 

Juttu on julkaistu Systolessa 2/2016.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.